....kaikille karvakorville ja karvakorvien kamuille :)
perjantai 21. kesäkuuta 2013
perjantai 3. toukokuuta 2013
Nyt äiti on todella vihainen!!!
Ihan pikaiseen tulin kertomaan, että meidän äiskä on tällä hetkellä vähän vihainen. Eikä oikeastaan ihan vähää. Olin hetken yksin kotona viime viikonloppuna ja jotain tapahtui...
Äitin lempikengät... Taidan mennä tuonne kodinhoitohuoneeseen leikkimään Papun kanssa. Juu, Papu on meillä hoidossa. Yritetään olla ihan kiltisti.
Hauskaa viikonloppua kaikille karvakorville ja karvakorvien kavereille!!
lauantai 20. huhtikuuta 2013
On jäätelö hyvää kun yksin syö...
No ei vais, ei me jäätelöä saada syödä. Mutta on noi raksutkin ihan hyviä varsinkin nyt, kun me saatiin uudet ruokakipot Kipan Pajalta. Sopivat hyvin yhteen meidän vesikipon kanssa. Ja hei, huomatkaa kuppien väritys verrattuna meidän turkkien väriin... Jos ei osata lukea, niin ainakin väreistä voidaan päätellä oikea kippo. Tosin Tyynen ruokakippo on kodarin pöydällä eli siellä ruokailee vain Tyyne. Velmun kippo onkin kodarin lattialla ja siellä ruokailee sitten molemmat ;-).
Ja jottei tämä menis ihan syömiseksi, niin vilautetaanpa Welmumaista Wappumuotia vuodelle 2013. Silvuplee...
Kraka on Kipan Pajan kevään 2013 mallistosta. Kyllähän tuo iloisen värinen kraka käy myös kaikkiin kesän juhliinkin, joita tosin ei taida olla yksiäkään tiedossa.
Kaunis kiitos Kipalle näistä ihanista kipoista ja krakasta! Emäntä se pääsi kippoja noutaessaan rapsutteleen Kipan koiria Nasua ja Bonoa. Kyllä me heti tiedettiin, vaikkei toi edes kertonut meille. Hajut tuli mukana, joten terkkuja vaan sinne Kipan omille karvakorville!
Kevät on koittanut, lähes kaikki lumet on sulanut meidän pihasta. Vielä on turhan märkää, mutta eiköhän kohta ruveta saamaan kivoja ulkokuvia. Terkkuja kaikille karvakorville! Oottehan muuten muistaneet matolääkkeet?
Kuppi on emännän mielestä sopivan syvä. Se toivoo ettei ruokaroiskeita olis ihan ympäriinsä mun ruokailun jäljiltä... Me kissathan ollaan niin siistejä! |
Tyyne nopea, emäntä hidas. Mutta yhteiskuva kuitenkin... |
Ai että on hyviä raksuja! |
Kiitos! Mutta eihän sinne vaan jäänyt mitään? |
Kaikki hienot kipot yhteiskuvassa |
Ja jottei tämä menis ihan syömiseksi, niin vilautetaanpa Welmumaista Wappumuotia vuodelle 2013. Silvuplee...
Mua huvita mikään. Eihän nyt oo edes vappu. |
Kaunis kiitos Kipalle näistä ihanista kipoista ja krakasta! Emäntä se pääsi kippoja noutaessaan rapsutteleen Kipan koiria Nasua ja Bonoa. Kyllä me heti tiedettiin, vaikkei toi edes kertonut meille. Hajut tuli mukana, joten terkkuja vaan sinne Kipan omille karvakorville!
Kevät on koittanut, lähes kaikki lumet on sulanut meidän pihasta. Vielä on turhan märkää, mutta eiköhän kohta ruveta saamaan kivoja ulkokuvia. Terkkuja kaikille karvakorville! Oottehan muuten muistaneet matolääkkeet?
keskiviikko 13. maaliskuuta 2013
Hiano vesikippo
Saatiin jokin aika sitten jo Kipan Pajalta meille uusi vesikippo. On meinaan tosi upee. Taitaa jopa tuo vesi maistua tavallista paremmalta tuosta kiposta. Emäntäkin on tyytyväinen, kun ei tarvii tämän tästä olla kippoa täyttämässä. Ja pysyy hyvin paikoillaan ;-)
Ruokakupitkin samaa sarjaa ovat jo tilauksessa. Niitä odotellessa toivottelemme kaikille oikein mukavaa loppuviikkoa. Käykäähän kurkkimassa Kipan Pajan tuotteita. Sieltä löytyy paljon kaikkea kivaa.
Ruokakupitkin samaa sarjaa ovat jo tilauksessa. Niitä odotellessa toivottelemme kaikille oikein mukavaa loppuviikkoa. Käykäähän kurkkimassa Kipan Pajan tuotteita. Sieltä löytyy paljon kaikkea kivaa.
lauantai 2. maaliskuuta 2013
Leikiksi meni
Saatiin Kipalta ja dogeilta aikaa sitten hassun hauska haaste, jossa pitää esitellä koiran lempparilelut, -leikit ja mahdolliset temput. Ja koska tässä blogissa häärää myös Tyyne, me päätettiin laajentaa tämä haaste myös kissan touhuihin.
Aloitetaas lempparileluilla. Meillä lelujen säilytyspaikka on eteisen lipaston alin laatikko. Sieltä toi isäntäväki antaa meille noita leluja, jos ne muistaa. Meidän pelastus on kyllä Senni, joka välillä tyhjentää koko laatikon meidän iloksi.
Tässä sitten Velmun leluja. Parhaiten säilynyt lelu taitaa olla tuo Kongi. Onhan sekin vähän repaleinen, mutta ei tarpeeksi. Tuo vihreä räsy on mun viime lokakuinen synttärilahjani. Se oli varmaan parin viikon jälkeen jo tuollainen. Kannattaa muuten käydä lukemassa Selman blogista ohjeet russeleille pehmoleluilla leikkimiseen. Kyllä Selma tietää :). Ja toi lankaluukin on aika ehjä. Se ei oo yhtään mielenkiintoinen, kun siitä ei kunnolla saa mitään irti. Kuvasta puuttuu muuten tennispallo. Sekin on kyllä pitkään ollut ja on edelleen ehjä. Ja sitä mä jaksan noutaa ja tuoda vaikka kuinka kauan. Kumma kun kukaan ei jaksa kauheen kauaa mulle heitellä sitä palloa...
Ja sitten Tyynen leluja. Harvoinpa noilla tulee leikittyä. Kaikkein paras leikkiaika on tietenkin yöllä. Ja mielellään toi rikkinäinen pallo (siis toi oikealla alanurkassa on pallo), mikä helisee ja kolisee kun sitä heittelee... Tuon vaaleanpunaisen pallon emäntä teki mulle ensimmäiseksi leluksi silloin vuosi sitten, kun tänne tulin. Velmu kyllä tykkäs enemmän tuosta pallosta ja mä taas vihreästä narusta. Naru on mennyt jo aikoja sitten poikki. Mutta kyllä me saatiinkiin kiva yhteinen leikki aikaiseksi.
Lempparileikkejähän on vaikka kuinka. Pääasiassa päätön riehuminen.
Kesällä tietenkin uiminen on kivaa, yleensä kepin perässä. En mä kuitenkaan oma-aloitteisesti järveen mee.
Talvella umpihaki on hauskaa. Sinne mut heitetään pehmoiseen lumeen ja mä yritän sieltä kömpiä pois. Kyllä mä sitten olenkin tämän leikin jälkeen väsynyt. Vai onkohan se tarkoituskin...
Ja kukkulan kuningas....
Ja tässä sitten hengenvetoa järsimisen lomassa. Ja tulee ihanaa silppua!
Tyynen lempileikkeihin kuuluu lähinnä Velmun jahtaaminen muun saaliin puutteessa. Kesällä onneksi löytyy muutakin jahdattavaa. Toki öisinkin löytyy saalista, yleensä villasukkia, nuken vaatteita jne. Mutta eihän kukaan ole silloin ottamassa kuvaa. Vaikka kyllä kaikki kuulee, kun olen saaliin löytänyt. Pidän ihan varmasti sellaisen mourunan, että kaikki kylän kollitkin kalpenee.
No okei, kyllä mä välillä innostun hippiäisten ja päästäisten ollessa hukkateillä leikkimään oman punatulkun kanssa.
Kavereita meillä ei paljon ole. Papan Papu käy silloin tällöin, lähinnä Velmun kaverina.
Onneksi kuitenkin ollaan toistemme parhaat kaverit :)
Koska tämä haaste on jo tainnut kiertää kaikki russelit, laitamme tämän nyt Sulolle ja Reinolle keltaiseen taloon sekä Eenan ihkuille kissoille.
Palaillaan taas! Voikaahan paksusti kaikki karvakamut ja niiden isäntäväki!
Aloitetaas lempparileluilla. Meillä lelujen säilytyspaikka on eteisen lipaston alin laatikko. Sieltä toi isäntäväki antaa meille noita leluja, jos ne muistaa. Meidän pelastus on kyllä Senni, joka välillä tyhjentää koko laatikon meidän iloksi.
Aah, mun ihanat räsyt <3 |
Anna kun mäkin katon! |
Heitä äkkiä tänne niitä leluja, ennenkuin laatikko laitetaan kiinni! |
Tässä sitten Velmun leluja. Parhaiten säilynyt lelu taitaa olla tuo Kongi. Onhan sekin vähän repaleinen, mutta ei tarpeeksi. Tuo vihreä räsy on mun viime lokakuinen synttärilahjani. Se oli varmaan parin viikon jälkeen jo tuollainen. Kannattaa muuten käydä lukemassa Selman blogista ohjeet russeleille pehmoleluilla leikkimiseen. Kyllä Selma tietää :). Ja toi lankaluukin on aika ehjä. Se ei oo yhtään mielenkiintoinen, kun siitä ei kunnolla saa mitään irti. Kuvasta puuttuu muuten tennispallo. Sekin on kyllä pitkään ollut ja on edelleen ehjä. Ja sitä mä jaksan noutaa ja tuoda vaikka kuinka kauan. Kumma kun kukaan ei jaksa kauheen kauaa mulle heitellä sitä palloa...
Ja sitten Tyynen leluja. Harvoinpa noilla tulee leikittyä. Kaikkein paras leikkiaika on tietenkin yöllä. Ja mielellään toi rikkinäinen pallo (siis toi oikealla alanurkassa on pallo), mikä helisee ja kolisee kun sitä heittelee... Tuon vaaleanpunaisen pallon emäntä teki mulle ensimmäiseksi leluksi silloin vuosi sitten, kun tänne tulin. Velmu kyllä tykkäs enemmän tuosta pallosta ja mä taas vihreästä narusta. Naru on mennyt jo aikoja sitten poikki. Mutta kyllä me saatiinkiin kiva yhteinen leikki aikaiseksi.
Lempparileikkejähän on vaikka kuinka. Pääasiassa päätön riehuminen.
Kesällä tietenkin uiminen on kivaa, yleensä kepin perässä. En mä kuitenkaan oma-aloitteisesti järveen mee.
Talvella umpihaki on hauskaa. Sinne mut heitetään pehmoiseen lumeen ja mä yritän sieltä kömpiä pois. Kyllä mä sitten olenkin tämän leikin jälkeen väsynyt. Vai onkohan se tarkoituskin...
Ja kukkulan kuningas....
Ja tässä sitten hengenvetoa järsimisen lomassa. Ja tulee ihanaa silppua!
Tyynen lempileikkeihin kuuluu lähinnä Velmun jahtaaminen muun saaliin puutteessa. Kesällä onneksi löytyy muutakin jahdattavaa. Toki öisinkin löytyy saalista, yleensä villasukkia, nuken vaatteita jne. Mutta eihän kukaan ole silloin ottamassa kuvaa. Vaikka kyllä kaikki kuulee, kun olen saaliin löytänyt. Pidän ihan varmasti sellaisen mourunan, että kaikki kylän kollitkin kalpenee.
No okei, kyllä mä välillä innostun hippiäisten ja päästäisten ollessa hukkateillä leikkimään oman punatulkun kanssa.
Kavereita meillä ei paljon ole. Papan Papu käy silloin tällöin, lähinnä Velmun kaverina.
Onneksi kuitenkin ollaan toistemme parhaat kaverit :)
Koska tämä haaste on jo tainnut kiertää kaikki russelit, laitamme tämän nyt Sulolle ja Reinolle keltaiseen taloon sekä Eenan ihkuille kissoille.
Palaillaan taas! Voikaahan paksusti kaikki karvakamut ja niiden isäntäväki!
torstai 21. helmikuuta 2013
Tunnustus
Saatiin Kipalta ja dogeilta tunnustus, kiitos teille siitä ihanaiset :)
Tarkoituksena tällä tunnustuksella on saada huomiota suhteellisen uusille blogeille, joilla on alle 200 lukijaa.
Säännöt ovat seuraavat:
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sinulle tunnustuksen.
2. Valitse viisi (5) ihanaa blogia, joilla on alle 200 lukijaa, ja kerro heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset (koirat), joille annoit tunnustuksen, jatkavat sitä eteenpäin.
Mepä laitetaan tunnustus ainaki näille neljälle Russeli-blogille (muutamalle muullekin olis laitettu, mutta kun ne on tän jo saaneet)
torstai 14. helmikuuta 2013
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)